tiedote, julkaisuvapaa 10.1.2011

Maakaasun käytössä suuria kausivaihteluja viime vuonna  

Maakaasun käyttö vuonna 2010 kasvoi noin 10 % edelliseen vuoteen 2009 verrattuna. Vuoteen mahtui sekä uusia käyttöennätyksiä päivä- ja kuukausitasolla että pidemmän aikavälin keskiarvoja selkeästi alhaisempia käyttöjaksoja. Gasum myi maakaasua yhteensä 44,6 TWh. Maakaasun tuonti oli yhteensä 4,5 miljardia m³.

Maakaasun myyntiin vaikuttavat niin sää, sähkömarkkinat kuin teollisuuden käyttöasteet. Edelliseen vuoteen 2009 verrattuna merkittävimmät muutokset olivat säässä ja teollisuudessa. Sää oli alkuvuodesta poikkeuksellisen kylmä, kesä taas erityisen lämmin. Myös sähkön markkinahinta oli kesällä poikkeuksellisen alhaalla. Teollisuuden käyttöasteet palautuivat taantuman jälkeen jo lähes normaalitasolle. 

Maakaasun käyttöhuiput vuonna 2010 osuivat vuoden alku- ja loppupuolelle, kesällä taas käyttö oli huomattavasti viime vuotta alhaisempi. Heti vuoden 2010 alussa maakaasun kulutuksessa tehtiin uusi ennätys: perjantaina 8.1. klo 10-11 toteutui maakaasun kautta historian suurin tuntikulutus. Myös vuorokausitasolla lähestyttiin ennätyslukuja, päivä oli kautta aikain toiseksi suurin käyttöpäivä, 20,3 milj. m³. Edellinen ennätys oli vuodelta 2003, jolloin tammikuun 4. päivänä maakaasua kului 20.4 milj. m³. Kesäkuun käyttö taas oli kaikkien aikojen alhaisin.

Kuluvan vuoden maakaasun myynnin Gasum arvioi säilyvän viime vuoden tasolla.  Lähivuosien maakaasumarkkinoiden ennustaminen on vaikeaa. ”Verotuksen käyttöönotto portaittain ei muuta sitä tosiasiaa, että vuoteen 2015 mennessä maakaasun verotus kiristyy merkittävästi”, toteaa Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes. ”Jos maakaasua korvautuu muilla polttoaineilla kuten kivihiilellä ja turpeella, energiantuotannon hiilidioksidipäästöt kasvavat, kuten viime syksynä toimme esiin. Tämä ei varmaankaan ole kenenkään tavoite.”

Uusien energiaverojen vaikutuksia seurattava

Eduskunnassa energiaveroehdotusta käsitelleistä valiokunnista useampikin totesi, että veropäätöksen vaikutuksia on seurattava, ja verotusta on tarvittaessa korjattava. ”Tämä on kirjattu myös valtiovarainvaliokunnan mietintöön, jonka pohjalta Eduskunta verolait hyväksyi”, Jännes muistuttaa.

Jännes toteaa, että maailmalla maakaasun suosio on kasvussa. Arviot käytettävissä olevan kaasun määrästä ovat kasvaneet esimerkiksi ns. liuskekaasujen hyödyntämisen myötä. Myös nesteytettyä maakaasua on markkinoilla tarjolla runsaasti. ”Toivottavasti myös täällä Suomessa osaamme hyödyntää maakaasua meille sopivalla tavalla entistä aktiivisemmin”, Jännes pohti. ”Jo ensi syksynä saamme Gasumin verkkoon myös biokaasua, ja tarkoituksenamme on kehittää biokaasuliiketoimintaa edelleen. Biokaasu olisi mielestämme järkevintä hyödyntää liikenteen polttoaineena.”

Liikennekäytössä hyviä kasvumahdollisuuksia

Maakaasun ja biokaasun käytölle liikennepolttoaineena Jännes ennakoi hyvää tulevaisuutta. ”Viime vuonna markkinoiden kehittäminen hidastui, koska kaikki odottivat veropäätöksiä. Nyt kun päätökset on saatu, voimme todeta, että maakaasu on edelleen ja myös jatkossa hinnaltaan kilpailukykyinen, puhdas polttoaine. Tämän hetken hintatasolla maakaasu on puolet halvempaa kuin bensiini ja noin 20 % halvempaa kuin diesel.”

Nesteytettynä maakaasua voidaan käyttää myös meriliikenteen polttoaineena. ”Meillä on meneillään monia selvityksiä asiaan liittyen, mutta päätöksiä emme ole vielä tehneet”, Jännes huomauttaa.  ”Vuoteen 2015 mennessä, jolloin Itämeren meriliikenteessä astuvat voimaan uudet, tiukennetut päästörajoitukset, meidän on teknisesti mahdollista tarjota LNG:tä. Hankkeella on kuitenkin myös taloudelliset reunaehdot: tuotteelle on oltava riittävä kysyntä, joka kattaa tarvittavat investoinnit. Viking Linen laivatilaus on hyvä ja tervetullut avaus, jota toivon muiden yhtiöiden seuraavan.”