Gasumin kaasurahaston apurahat jaettu
Gasumin kaasurahastolle tuli ennätysmäärä hakemuksia, yhteensä 26 kappaletta. Rahastosta myönnettiin kymmenen apurahaa, arvoltaan yhteensä 84 000 euroa (67 000 euroa vuonna 2010). Apurahojen saajat julkistettiin Tekniikan edistämissäätiön juhlatilaisuudessa Katajanokan Kasinolla 24. toukokuuta.
Gasumin tavoitteena on pienentää maakaasun käytöstä aiheutuvaa ilmastokuormitusta soveltamalla ja kehittämällä aktiivisesti hiilidioksidipäästöjä vähentäviä teknologioita ja olemalla aktiivisesti mukana kehittämässä biokaasutuotantoa Suomessa. Biokaasua voidaan tuottaa jätteistä, peltobiomassasta, puusta ja tulevaisuudessa myös levistä.
Muita merkittäviä teknologioita, joilla kaasun käytön päästöjä voidaan vähentää, ovat jo nyt laajasti käytössä oleva sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja tulevaisuuden teknologioista hiilidioksidin talteenotto ja varastointi sekä vety- ja polttokennoratkaisut.
Tänä vuonna kaasurahastosta myönnettiin apurahoja sellaisiin tutkimushankkeisiin, jotka tukevat energiatehokkuuden parantamista ja ilmastokuormituksen pienentämistä.
Kaasurahastosta jaettiin seuraavat apurahat:
Harri Haavisto tekee Aalto-yliopistossa diplomityötä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kohtelusta EU:n päästökaupassa. Lähes 2/3 Suomessa käytettävästä maakaasusta hyödynnetään yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhdyskuntien ja teollisuuden voimalaitoksissa.
Ilkka Hannula tekee Aalto-yliopistolle väitöskirjaa uusiutuvan vedyn ja puupohjaisen biokaasun (bio-SNG) valmistamisesta biomassaa kaasuttamalla. Hän on parhaillaan vuoden mittaisella tutkijavierailulla Princetonin yliopistossa Yhdysvalloissa, jossa hän perehtyy erilaisten kaasutukseen perustuvien synteesireittien mallintamiseen.
Anniina Kivistö tekee väitöskirjatyötä Tampereen teknillisessä yliopistossa. Työn aihe on: Vetyenergiaa biodieseltuotannon jätteestä - Halofiilisten bakteerien mahdollisuudet. Väitöskirjautkimuksen tarkoituksena on arvioida bakteerien mahdollisuuksia tuottaa vetyä, kun raaka-aineina käytetään glyserolia ja leväbiomassaa.
Elina Nauhan Aalto-yliopistolle tehtävän väitöskirjan aihe on: Levän kasvattaminen ja rasvan tuotto biopolttoainetta varten, kasvatusprosessin virtausten, aineensiirron, levän kasvun ja rasvan tuoton mallintaminen CFD:llä ja lohkomallilla.
Mikko Oksanen tekee Kymenlaakson Ammattikorkeakoululle insinöörityötä maakaasua ja metanolia käyttävien SOFC polttokennojen (Solid Oxide Fuel Cell, kiinteäoksidipolttokenno) käytöstä laivoissa. Tutkimuksessa haetaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: miten maakaasu toimii kiinteäoksidipolttokennon polttoaineena; miten polttokennoja voidaan hyödyntää laivassa ja; mitä vaatimuksia laivaympäristö asettaa polttokennoille.
Anne Penttilä Aalto-yliopistosta tekee väitöskirjatyötä hapankaasu (CO2, H2S)-alkanoliamiini-vesi-systeemin mallintamisesta. Työ liittyy läheisesti sekä biokaasun tuotantoon että hiilidioksidin talteenottoon.
Ida Rönnlund Åbo Akademista tutkii väitöskirjatyössään biomassan kaasutusta ylikriittisessä vedessä. Työssä selvitän massa- ja paperiteollisuuden lietteiden soveltuvuutta ylikriittisen kaasutuksen raaka-aineiksi.
Arshe Said tekee Aalto-yliopistossa väitöskirjaa hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista. Työssä mallinnetaan prosessia, jossa hiilidioksidin talteenotto tapahtuu mineraalikarbonoinnilla, jolloin hiilidioksidi varastoitaisiin maaperässä yleisesti esiintyviin mineraaleihin.
Anna Slobodenyuk kehittää Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtävässä väitöskirjatyössään menetelmää suurten teollisten energiankuluttajien energiankäytön vähentämiseen. Tavoitteena on, että menetelmällä voitaisiin samanaikaisesti arvioida uusien innovatiivisten teknologioiden avulla saavutettavissa olevaa energiatehokkuuden paranemista ja uusiutuvan energian käytön lisäystä.
Tekniikan Akatemia-säätiölle myönnettiin apuraha Tekniikan päivien järjestämiseen. Tekniikan päivät on kansantajuinen tiedetapahtuma, jonka teemana vuonna 2012 on ’Maa’.