Maakaasun ja Gasumin merkkipaaluja Suomessa
1971
Maakaasun hankintasopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä allekirjoitettiin.
Valtioneuvosto antoi Neste Oy:n tehtäväksi maakaasuun liittyvien asioiden hoitamisen Suomessa. Päätös edellytti, että Neste rakennuttaa Suomeen niin laajan putkiverkoston, että se tyydyttää asteittain lisääntyvän maakaasun tarpeen.
Allekirjoitettiin sopimus 20 vuoden maakaasutoimituksista Sojuznefteexportin ja Nesteen välillä.
1972
Sopimus putken rakentamisesta Tsvetmetpromexportin kanssa.
Maanlunastustoimet aloitettiin elokuussa.
Neste rekrytoi henkilökuntaa maakaasutoimintojen hoitamista varten.
1973
Ensimmäinen toimitussopimus solmittiin Enso-Gutzeitin kanssa.
1974
Maakaasutoimitukset käynnistettiin virallisesti presidentti Urho Kekkosen napin painalluksella 9.1.1974. Maakaasuverkosto ulottui Imatralta Kouvolaan ja Kotkaan. Maakaasua käytti kymmenen asiakasta ja toimitusten määrä oli 442,3 miljoonaa kuutiometriä.
1974-1980
Maakaasun käyttö kasvoi pikkuhiljaa.
1980-1983
Käyttö kääntyi laskuun. Maakaasun hinta oli sidottu kevyen polttoöljyn hintaan, joka öljykriisien aikana kohosi voimakkaasti. Kiinnostus maakaasun paikallisjakeluun heräsi 1980-luvun alussa ja paikallisjakelu Haminassa aloitettiin 1982.
1984
Maakaasun käyttö kääntyi kasvuun ja saavutti vuoden 1980 tason. Verkoston laajentaminen Pirkanmaalle ja pääkaupunkiseudulle aloitettiin.
1986
Maakaasuputken Tampereen haara otettiin käyttöön. Kokonaistuonti laskettuna tuonnin aloittamisesta saavutti 10 miljardin kuutiometrin rajan.
1994
Maakaasua oli tuotu Suomeen 20 vuotta. Nesteen maakaasuyksikkö yhtiöitettiin ja Gasum Oy perustettiin. Yhtiön pääomistaja oli Neste (75%) ja toinen omistaja venäläinen Gazprom (25 %).
1996
Ensimmäiset maakaasubussit aloittivat liikennöinnin Helsingissä.
1997
Rinnakkaisputki Imatralta Lappeenrantaan, uusi putki Kirkkonummelta Virkkalaan sekä kolme kompressoriasemaa valmistuivat.
1998
Euroopan unioni teki päätöksen kaasumarkkinoiden sisämarkkinoiden avaamisesta unionin maiden kesken elokuussa. Päätöksen kansalliselle täytäntöönpanolle annettiin kahden vuoden siirtymäaika.
1999
Gasumista tuli itsenäinen osakeyhtiö. Yhtiöittäminen liittyi Nesteen ja Imatran Voiman fuusioitumiseen Fortumiksi. Fortumin perustamisen yhteydessä vuoden 1998 keväällä Euroopan unionin komissio edellytti, että Fortum luopuu määräysvallastaan Gasumissa. Gasumin omistajiksi tulivat Fortum, Suomen valtio, Gazprom, saksalainen energiayhhtiö Ruhrgas sekä suomalaiset metsäyhtiötä Storia Enso, UPM-Kykmmene ja M-real.
Maakaasun kokonaistuonti Suomeen saavutti yhteensä 50 miljardia kuutiometrin rajan.
2000
Karjalan kannaksella maakaasun hankinta Siperiasta Suomeen tuli varmistetuksi vähintään kahdella putkella.
Maakaasumarkkinalaki astui voimaan Suomessa. Sähkömarkkinakeskus muuttui energiamarkkinavirastoksi ja alkoi valvoa myös maakaasumarkkinoita. Venäjällä valmistui rinnakkaisputki, joka yhdistettiin Suomen putken kanssa.
2001
Maakaasun myynnissä on eriytettävä energian ja verkkotoiminnan osuus. Maakaasun jälkimarkkinat käynnistyivät. Kokonaistuonti Suomeen saavutti 60 miljardin kuutiometrin rajan.
2003
Gasum-konsernin toiminta laajeni Viroon, jossa aloitti toimintansa paikallisjakeluyhtiö Gaasienergia AS.
2004
Maakaasun Suomen siirtoverkoston käyttöön vihkimisestä tuli kuluneeksi 30 vuotta. Tuonti Suomeen saavutti 70 miljardin kuutiometrin rajan.
Stora Enso, UPM ja M-real myivät Gasumin osakkeensa Fortumille.
2005
Suomen ensimmäinen julkinen maakaasun tankkausasema otettiin käyttöön Helsingin Malmilla.
2006
Helsinkikaasu Oy:n nimi vaihtui 13.6.2006 Gasum Energiapalvelut Oy:ksi. Suomen Kaasuenergia Oy vaihtoi 7.6.2006 nimekseen Gasum Paikallisjakelu Oy.
2010
Kokonaistuonti Suomeen saavutti 100 miljardin kuutiometrin rajan.