Kaupunkikaasu juhli yhdessä kaupunkilaisten kanssa

Ensimmäiset kaasulyhdyt syttyivät  Helsingissä 14. marraskuuta vuonna 1860 eli tasan 150 vuotta sitten. Kaasusta on sittemmin tullut tärkeä osa helsinkiläisten arkipäivää, vaikkei sitä moni tule ajatelleeksi.

Merkkipäivää ja merkkivuotta juhlistaakseen Gasum kutsui helsinkiläisiä kolmena peräkkäsenä sunnuntaina ilmaisiin yleisötapahtumiin.

Sunnuntaina 14.11. isänpäivän kunniaksi tarjosimme isille lapsineen ilmaisen uintikerran Mäkelänrinteen uimahallissa.

Sunnuntaina 21.11. Gasum tarjosi ilmaisen maakaasubussikyydin Helsingin keskustasta Espoon modernin taiteen museoon, EMMAan.

Sunnuntaina 28.11. Gasum kutsui kaupunkilaiset Rautatientorin Jääpuistoon nauttimaan iloisesta ulkoilusta. Jääpuistossa esiintyi mm. Kengurumeininki-yhtye. Lisäksi yleisö pääsi ihastelemaan muodostelmaluistelijoiden esitystä, ja sai  itse osallistua leikkimieliseen rusettiluistelukisaan, jonka palkintona oli maakaasulla valmistetuista tuotteista koottu lahjakori.

Kaupunkikaasu otettiin Helsingissä käyttöön vuonna 1860.
Ensimmäiset kaasulyhdyt syttyivät 14. marraskuuta Itä-Heikinkadun varrelle (nykyinen Mannerheimintie). Neljä päivää myöhemmin kaasuvalaistusta kokeiltiin menestyksekkäästi Helsingin uudessa teatterissa, jossa 80-liekkinen kattokruunu häikäisi teatterivieraat 800 steariinikynttilää vastaavalla valoteholla. Nykyisin kaasulyhdyn valoa voi käydä ihailemassa Senaatitorin kupeessa Sofiankadulla.

Kaasulaitostoiminta oli aluksi yksityisen yrityksen vastuulla. Lokakuun 1. päivänä vuonna 1900 kaasulaitos siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Pian tämän jälkeen alkoivat uuden kaasutehtaan rakennustyöt Helsingin Sörnäisissä, jossa kaasuntuotanto käynnistyi vuonna 1910.

Alueen historiasta muistuttaa Suvilahden pyöreä kaasukello, joka on saamassa uuden käyttötarkoituksen kulttuurikeskuksena.

Kaupunkikaasua oli vuosien saatossa valmistettu puusta, kivihiilestä ja butaanista eli nestekaasusta. Vuonna 1991 Helsingin kaasuverkossa ryhdyttiin käyttämään maakaasua. Kaksi vuotta myöhemmin Sörnäisten kaasutehdas jäi tarpeettomaksi ja vuonna 1995 sitä kohtasi purkutuomio.  Vuonna 1988 perustettu Helsinkikaasu siirtyi Gasumin omistukseen vuonna 1994.

Vuoteen 1943 mennessä kaasuvalaistus oli korvautunut lähes kokonaan sähkövalaisimilla. Kaupunkikaasua käytettiin nyt pääasiassa liesissä ja kiinteistöjen lämpöenergian lähteenä.  1940-luvulla Helsingin alueen kotitalouksissa oli käytössä noin 50 000 kaasun rahakemittaria, joihin sopivia poletteja myytiin maitokaupoissa. Polettien käyttö päättyi vuosien 1978–80 aikana. Nykyisin kaasuliesiä on Helsingin alueella käytössä noin 30000, joista 300 ravintoloissa. Alueen kaasuasiakkaita palvelee Helsinkikaasun vuoden 2006 nimenvaihdoksen jälkeen Gasum Energiapalvelut Oy.

Maakaasun merkittävin käyttökohde Helsingissä on kaukolämmön tuotannossa ja teollisuudessa. Vuodesta 1996 alkaen Helsingissä on käytetty maakaasua myös liikenteessä. Gasum aloittaa kotimaisen biokaasun jakelun liikenteen polttoaineena vuoden 2011 aikana.

Tutustu kaupunkikaasun historiaan ja nykypäivään Gasumin Gasetti-lehdessä (sivut 18-19)