11.11.2011
Luonnonkaasut kestävän kehityksen edistäjänä Kymenlaaksossa -seminaari 

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Valtion mahdollisuudet uusiutuvan energian hankkeiden edistämisessä Kymenlaaksossa

Energiapolitiikan haasteet ovat moninaiset ja joskus jopa ristiriitaiset. Hallituksen sisällä kestävään kehitykseen, ilmastonmuutokseen ja energiapolitiikkaan liittyvät asiat ovat hyvin monipolvisia ja ne edellyttävät hallituksen sisäistä yhteistyötä. Suomi on sitoutunut Euroopan unionin energia- ja ilmastopaketissa asetettuihin tavoitteisiin; vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien energianlähteiden lisäämiseen 38 %:iin kokonaiskulutuksesta, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen 20 % vuoden 1990 tasosta ja energiatehokkuuden lisäämiseen 20 %:lla. 

Uusiutuvien energianlähteiden tavoitteen saavuttamiseksi hallitus tulee edistämään uusiutuvan energian eri käyttömuotoja ja kasvattamaan niiden osuutta. Keskeisessä roolissa tavoitteen saavuttamisessa on metsähakkeen käytön lisääminen sähkön ja lämmön tuotannossa, tuulivoima tuotannon kasvattaminen, maalämpöpumppujen käytön lisääminen sekä liikenteen biopolttoaineen käytön lisääminen. 

Uusiutuvan energian edistämiseksi valtiolla on käytettävissään useita ohjauskeinoja, jotka jakautuvat asunto-, liikenne- ja viestintä-, maa- ja metsätalous-, työ- ja elinkeino-, valtiovarain-, sekä ympäristöministeriön toimialoille. Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolla ja elinkeinoministerin vetämällä energia- ja ilmastopoliittisella ministerivaliokunnalla, joka hallituksessa linjaa energia- ja ilmastoasioita, on keskeinen rooli. 

Keskeisinä uusiutuvan energian tukimuotoina ovat syöttötariffit, tuotantotuet ja investointituet. Uusiutuvan energian syöttötariffi tuli voimaan keväällä 2011. Sen puitteissa tuetaan tuulivoimaloita, biokaasulaitoksia sekä puuta käyttäviä CHP-voimaloita. 

Metsähakkeen käyttöä tukee oma syöttötariffi, joka joustaa päästöoikeuden hinnan mukaan ja tukee ensisijaisesti hakkeen kilpailukykyä suhteessa turpeeseen. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt investointitukia viime ja tänä vuonna Kymenlaaksossa uusiutuvan energian ja energiatehokkuus-investointeihin yhteensä yhdeksälle hankkeelle ja paikallinen ELY-keskus 32 hankkeelle, joista 17 on liittynyt uusiutuvaan energiaan. 

Valtion taloudelliset edellytykset ovat heikkenemässä, eikä tuotantotuet ja investointituet välttämättä säästy leikkauksilta. Jaettavien tukien volyymia määrittää hallitusohjelma, jossa uusiutuvan energian tukia leikataan 25 miljoonalla eurolla. Tästä johtuen hankkeiden vaikuttavuutta joudutaan arvioimaan entistä tiukemmin ja priorisoimaa niitä hankkeita, joilla saadaan parhaat vaikutukset päästöjen vähentämiseksi. 

Yleisesti ottaen Suomi on uusiutuvan energian lisäämisessä aikataulussa, mutta ei yhtään aikataulua edellä. Mahdolliset säästöpäätökset luovat lisähaasteita tavoitteen savuttamisessa. Päästötavoitteen edistämiseksi energia- ja ilmastopoliittinen ministerivaliokunta valmistelee vuoden 2012 loppuun mennessä energiastrategian sekä seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia. 

Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus edistää biokaasun liikennekäyttöä. Biokaasun liikennekäyttö on iso mahdollisuus – erityisesti Kymenlaaksossa, jossa maakaasuverkosto on valmiina. Esimerkiksi kunnat voivat omilla päätöksillään vaikuttaa biokaasun käytön lisäämiseen liikenteessä. 

Uusiutuvan energian alalla on useita eri teknologioita ja vaihtoehtoja, joihin valtiovalta ei suoranaisesti ota kantaa, vaan pyrkii tukemaan eri energiamuotoja tasapuolisesti. Tärkeää kuitenkin olisi luoda sellaisia mahdollisuuksia ja järjestelmiä, että kansalaiset voisivat itse tehdä ympäristömyönteisiä päätöksiä liittyen henkilökohtaiseen liikkumiseen, jätteisiin tai oman kotitaloutensa energiankäyttöön. Tälle on selvästi kasvavaa kysyntää.