Gasumin maakaasurahaston apurahat myönnetty

Gasum Oy:n maakaasurahasto on yksi Tekniikan edistämissäätiön (TES) erikoisrahastoista. Maakaasurahaston apurahojen saajat julkistettiin Tekniikan edistämissäätiön juhlatilaisuudessa Finlandia-talolla 24. toukokuuta. Apurahoja jaettiin erityisesti tutkimukseen, joka tukee Gasumin strategiaa tulla Suomen merkittävimmäksi biopohjaisten kaasujen tuottajaksi panostamalla voimakkaasti biokaasun ja bio-SNG:n tuotantoon.

Maakaasurahastosta myönnettiin seuraavat yhdeksän apurahaa, arvoltaan yhteensä 67 000 euroa:

Juho-Matti Uuksulainen Metropolia-ammattikorkeakoulusta on selvittänyt opinnäytetyössään absorptiokylmäkoneiden käyttöä kiinteistöjen jäähdytyksessä ja havainnut kaasukäyttöisten absorptiolaitteistojen kilpailukyvyn parantuneen viime vuosina.

Juha Vettenniemi Itä-Suomen yliopistosta tutkii väitöskirjassaan, kohtaako liikennepolitiikka arjen liikkumiskäytännöt pääkaupunkiseudulla. Työssä selvitetään muun muassa johtavatko liikenteen ohjauskeinot henkilöautojen ympäristövaikutusten vähentymiseen esimerkiksi ohjaamalla maakaasun ja biokaasun käyttöön liikenteen polttoaineina.

Kalevi Kankkunen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (LUT) tekee diplomityötä maakaasun liekittömän polton (engl. High Temperature Air Combustion, HiTAC) numeerisesta mallintamisesta. Polttotapaa pidetään lupaavana mahdollisuutena pienentää maakaasun ja biokaasun polton typenoksidipäästöjä.

Kirsi Kokkonen (LUT) tekee väitöskirjaa osaamisten yhdistämisestä ja verkostoitumisen tukemisesta bioenergialiiketoiminnassa. Verkostoitumisella on ratkaiseva merkitys myös biokaasuliiketoiminnan kehittämisessä.

Ville Uusitalo (LUT) arvioi väitöskirjatyössään biomassan erilaisten energiahyödyntämismuotojen soveltuvuutta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten biokaasuja ja biopolttoaineita tulisi ohjata energiakäyttöön sekä arvioida biopotentiaalien hyödyntämiseksi tarvittavia tukitoimia.

Jan Hummelstedt Åbo Akademista tekee diplomityötä ylikriittisessä vedessä tapahtuvan kaasutuksen (SCWG, Supercritical Water Gasification) kaasutuslaitteen tehostuksesta. Kaasutusteknologian avulla voidaan kaasuttaa märkää biomassaa lähes täydellisesti. Teknologian tekee bio-SNG:n tuotannon näkökulmasta erittäin kiinnostavaksi kaasutuksen tuotekaasun korkea metaanipitoisuus.

Ilkka Hannula tekee Aalto-yliopistolle väitöskirjaa uusiutuvan vedyn ja synteettisen maakaasun (bio-SNG) valmistamisesta biomassaa kaasuttamalla. Työssä tarkastellaan muun muassa bio-SNG:n tuotannon teknistaloudellista kannattavuutta erilaisilla synteesireittien yhdistelmillä.

Anne Penttilän (Aalto-yliopisto) väitöskirjatyön tavoitteena on hapankaasu (CO2, H2S)-alkanoliamiini-vesi-systeemin mallintaminen. Työ liittyy läheisesti sekä biokaasun tuotantoon että hiilidioksidin talteenottoon.

Sanni Eloneva (Aalto-yliopisto) tutkii väitöskirjassaan hiilidioksidin vähentämistä mineraalien karbonoinnin avulla. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää hiilidioksidin mineralisoimismenetelmä, joka tuottaa puhdasta kalsiumkarbonaattia terästeollisuuden kuonista. Kalsiumkarbonaattia käytetään esimerkiksi metsäteollisuudessa paperin pinnoitteena.